Kategoriat
Yleinen

Pirkkolan liito-oravat

Keskuspuistossa

Liito-orava
Petri Vironen, YLE

Onko Pirkkolan liikuntahallin aiotuilla rakennusalueilla ja parkkipaikalla liito-oravia?

Uhanalainen liito-orava on tiukasti suojeltu EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuojelulain perusteella. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Oikeuskäytännön mukaisesti myös lajin kulkuyhteyksiä pitää selvittää ja suojella.

Keräämme ulkoilijoilta liito-orava havaintoja Pirkkolan alueelta. Kerro oletko nähnyt papanoita, kolopuita, liito-oravaa päivällä tai illalla jne. JOKAINEN HAVAINTO ON NYT TÄRKEÄ!
Linkki kyselyyn


Pirkkolan liikuntahallin rakennusluvassa edellytetään, että rakennettavalta alueelta tehdään ”ajantasainen liito-orava kartoitus”. Nyt etsimme tulkintaa hallinto-oikeudessa siihenkin mitä tarkoittaa ”ajantasainen”, sillä liito-orava vasta levittäytyy Helsinkiin ja sen ydinalueet ovat kymmenkertaistuneet 5 vuodessa. Emme pidä halliyhtiön keväällä 2019 tilaamaa ja tehtyä erillistä kartoitusta enää ajantasaisena, sillä rakennustyöt viivästyivät yli vuodella. Rakentamisen alle jäävissä metsissä levähtää, ruokailee ja vierailee liito-oravia. Liito-oravan pesistä ei ole ajantasaista tietoa siksikään, koska Keskuspuiston tämä osa ei ollut mukana Helsingin kaupungin omissa selvityksissä 2018 tai 2019. Luotettavaa kartoitusta ei alueelta ole vuoden 2016 jälkeen.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ muistuttaa ohjeistuksessaan maanomistajille, että liito-oravan kanta on koko maassa pienentynyt 1900-luvun puolivälistä lähtien. Vuosina 2006–2015 kannan arvioidaan taantuneen noin 23 prosenttia. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Laji suosii vanhoja, kuusivaltaisia sekametsiä ja se kärsii kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen vähenemisestä.

Mutta laki suojelusta koskee myös tiheään rakennettuja yhdyskuntia kuten Helsinkiä. Uusien rakennettavien alueiden suunnittelussa liito-oravat on otettava huomioon. Tämä pätee myös uusien liikenneväylien tai vaikkapa kaasuputken kaavoitukseen ja rakentamiseen. Kiistoja on ollut lukuisia. Lähde: Liito-oravat ottivat valtaansa jo Helsingin kantakaupunginkin, HS 6.1.2020.

Liito-oravien paluu Helsinkiin

2014 Sensaatio!
Liito-oravat ovat levittäytyneet takaisin Helsinkiin (11 ydinaluetta) ja Keskuspuistosta löytyi 6 ydinaluetta.
Keskuspuiston luoteisosan liito-oravakartoitus 2014, Ympäristökeskuksen julkaisu 13/2014

2016 Liito-oravat jatkavat levittäytymistä ja viihtyvät hyvin.
Ydinalueita on kolminkertainen määrä vuoteen 2014 verrattuna, eli n. 33 kpl, joista puolet Keskuspuistossa. kts. kuva 1.

Helsingin liito-oravakartoitus 2016, Ympäristökeskuksen julkaisu 7/2016

Selvin keskittymä on Keskuspuiston pohjoispuoliskossa, jossa on lähes
yhtenäinen liito-orava-asutus Maunulasta Haltialaan asti. Leveimmät liito-oravattomat alueet ovat tällä välillä 300–500 metrin mittaisia, mutta niissäkin kohdin on liito-oravan liikkumisen mahdollistavaa metsää. Haltialan alueella saattaa olla myös löytymättömiä liito-oravan elinalueita, sillä sieltä tarkistettiin vain otollisimman näköiset metsäkuviot. Keskuspuiston eteläosassa liito-oravat painottuvat metsäalueen eteläpäähän.

Helsingin liito-oravat, selvitykset 2014 ja 2016
Kuva 1

2016 havainnot Pirkkolasta

30, 31. Pirkkola
Pirkkolan ulkoilupuisto on suurimmaksi osaksi liito-oravalle sopivaa vanhaa kuusisekametsää. Keväällä 2014 alueelta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä. Keväällä 2016 runsaasti papanoituja metsäkuvioita oli kaksi. Jätöksiä löytyi ensi kertaa myös Kehätien pohjoispuolelta ulkoilupuiston kohdalta (ks. Maununneva).

Eteläisempi Pirkkolan liito-oravan ydinalueista (nro 30) sijaitsee ulkoilupuiston lounaisosassa Hämeenlinnanväylän vieressä. Alueen pohjoispää on vanhaa, paikoin korpimaista kuusikkoa ja eteläpää on kosteapohjaista ja lehtipuuvaltaisempaa lehtoa, jossa on ylispuustona myös järeitä kuusia. Alueen eteläpäässä entisen niityn laiteilla on haavikkoa. Kookkaita haapoja kasvaa eri puolilla aluetta. Alueen läpi kulkee ulkoilureitti, jonka varrelta puustoa on paikoin harvennettu. Liito-oravan papanoita löytyi maaliskuisella käynnillä yli 20 kuusen ja haavan tyveltä eri puolilta aluetta. Pesäpuita todettiin kaksi, molemmat kolohaapoja. Huhtikuun alussa paikalta ilmoitettiin valokuvin dokumentoitu havainto pesäpuun luona nähdyistä ainakin neljästä, mutta mahdollisesti jopa kuudesta kisailevasta liito-oravasta. Kuvauksen ja ajankohdan perusteella kyseessä oli harvoin todistettu liitooravien parittelutilanne (Hanski 2016), jossa useampi koiras kilvoitteli naaraan huomiosta.

Pirkkolassa löydettiin vain kaksi liito-oravan ydinaluetta, joten on epäselvää mistä ”ylimääräiset” koiraat olivat peräisin.

Toinen Pirkkolan liito-oravien ydinalueista sijaitsee ulkoilupuisto pohjoisreunassa, josta liito-oravan jätöksiä löytyi nuorempien metsäkuvioiden rajaamasta vanhapuustoisesta kuusisekametsästä (nro 31). Alueella on tiheä ulkoilureitistö, ja puustoa on paikoin harvennettu. Haapoja kasvaa eri puolilla aluetta, eniten kuvion pohjoisreunassa. Jätöksiä löydettiin lähes 30 puun tyveltä. Liito-oravan käyttämiä kolohaapoja todettiin peräti viisi. Liito-orava oli vieraillut myös kehätien vieressä kasvavissa kookkaissa kuusissa.

Liito-oravalle sopivaa metsää on myös Pirkkolan liikuntapaikkojen etelä- ja itäpuolella. Liito-oravat voivat liikkua eri puolilla aluetta. Yhteydet ulkopuolelle ovat leveiden liikenneväylien heikentämiä. Eteläpuolella puuton alue on kapeimmillaan Pirkkolantien ylikulkusillan länsipuolella. Pohjoisessa Kehä I muodostaa leveän esteen liito-oravalle. Ulkoilureitin ylikulkusillan kohdalla puuton alue on ”vain” 55 metrin levyinen. Tien eteläpuolella on vanhaa kuusisekametsää ja pohjoispuolella nuorempaa sekametsää. Liito-oravien liikkuminen Kehätien yli näyttää toden-näköisimmältä tässä kohdassa.

Hämeenlinnanväylän kohdalla puuton alue on 60–70 metrin levyinen, ja vaikka tien länsipuolellakin on varttunutta kuusikkoa, alueelta ei voi osoittaa liito-oravalle hyvin sopivaa tienylityspaikkaa. Hämeenlinnanväylän länsipuolinen metsikkö on tarkistettu molempina selvitysvuosina liito-oravan jätöksiä löytämättä.
(s. 21-22)

liito-oravan ydinalueet Pirkkolassa 2016
Kuva 2

2018 Keskuspuisto ja Tali eivät olleet mukana liito-orava kartoituksessa
Helsingin liito-oravakartoitus 2018, Ympäristökeskuksen julkaisu 2018:27

Yhdistämällä enintään 200 metrin päässä toisistaan olevat ydinalueet päädyttäisiin 66 liito-oravan elinpiiriin. Todellinen määrä lienee hieman suurempi, sillä Keskuspuistonkin liito-orava-asutus on oletettavasti tihentynyt. Luultavaa on myös, että inventoinnissa ei löydetty aivan kaikkia esiintymiä.

liito-oravaselvitys 2018 ei kattanut Keskuspuistoa tai Talia

2019 Keskuspuisto ei ollut mukana liito-orava kartoituksessa.
Neljännen selvityksen mukaan Helsingissä tunnetaan jo 124 liito-oravan asuttamaa metsäkuviota.

Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2019, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:21

Tulokset osoittavat liito-oravakannan kasvun jatkuneen nopeana. Uusia liito-oravan asuttamia metsäkuvioita löytyi kaikkiaan 35. Vuoden 2018 jälkeen kanta on vahvistunut erityisesti Oulunkylän ja Käpylän ympäristössä. Liito-oravat ovat kulkeneet puistoalueita ja pikkumetsiköitä pitkin myös kaupungin keskustan liepeille: uusia löytöpaikkoja olivat mm. Hietaniemen hautausmaa, Töölönlahden perukka ja Linnanmäen kupeessa sijaitseva Alppipuisto. Laji tavattiin ensimmäisen
kerran myös Lahdenväylän itäpuolelta. Lauttasaareen asti liito-oravat eivät ole levittäytyneet. Keskuspuiston itäpuolelta löytyi keväällä 2018 jätöksiä 16 metsiköstä. Keväällä 2019 asuttuja metsäkuvioita todettiin tällä alueella jo yli 30.

Keskuspuisto ei mukana liito-oravaselvityksessä 2019

Video liito-oravasta, Suomen Luonto-lehti (2019)

Luontokeskus Haltian video, Benjam Pöntisen esitelmä liito-oravasta (2020)

Lisätietoja liito-oravasta

Metsähallituksen liito-orava, Life-hanke

Suomen luonnonsuojeluliitto

Ympäristöhallinto