Keskuspuistoryhmän kyselyyn vastanneiden kuntavaaliehdokkaiden näkemysten perusteella Helsingin Keskuspuistolla on vahva kannatus. Vastaajista 97 % lupaa toimia niin, että Keskuspuistoon ei kaavoiteta lisää rakentamista, 94 % on valmis toimimaan niin, ettei Pirkkolan yksityisen monitoimihallin pysäköintipaikkoja sijoiteta Keskuspuiston metsään ja 92 % vastaajista kannatti sitä, että Keskuspuisto sisällytetään koko nykyisessä laajuudessaan osaksi perustettavaa kansallista kaupunkipuistoa.
Kyselyyn vastasi 159 kuntavaaliehdokasta. Suhteellisesti eniten vastauksia saimme Asukkaiden Helsinki yhteislistalta (77 % ehdokkaista vastasi), Ympäristöliike Helsinki yhteislistalta (52 %), Feministiseltä puolueelta (43 %), Vasemmistoliitolta (26 %) ja Keskustalta (20 %). Muitten puolueiden vastausprosentit olivat RKP 13 %, Perussuomalaiset 11 %, Vihreät 10 %, Kokoomus 9 % ja SDP 4 %. Nykyisistä valtuutetuista ahkerimmin vastasivat Vasemmistoliiton (12 valtuutettua) ja Vihreiden valtuutetut (10 valtuutettua). Kaikkien kyselyyn vastanneiden vastaukset em. kolmeen kysymykseen löytyvät tämän sivun lopusta.
Kyselyyn vastasi 34 nykyistä valtuutettua. Heistä kaikki paitsi Kokoomuksen Otto Meri lupasivat toimia sen puolesta, ettei Keskuspuistoon kaavoiteta lisää rakentamista. Hän vastasi kielteisesti myös kysymyksiin, jotka koskivat Pirkkolan pysäköintipaikkoja ja kansallista kaupunkipuistoa. Näistä jälkimmäiseen vastasi kielteisesti myös Sirpa Asko-Seljavaara. Myönteistä puolestaan on, että vihreiden molemmat apulaispormestarit Anni Sinnemäki ja Sanna Vesikansa vastasivat myönteisesti kaikkiin kolmeen kysymykseen.
Keskuspuistoryhmä kysyi myös, miten ehdokas aikoo toimia viheralueiden ja kaupunkiluonnon säilyttämiseksi ja miten hän on parantaisi kaupungin toimintaa, jotta kiistoja lähiluonnosta ei tarvitsisi ratkaista oikeusteitse.
Vastauksissa nousi vahvasti esille lähiluonnon ja viheralueiden merkitys, mutta monella vastaajalla oli vaikeuksia kertoa miten he itse aikovat toimia viheralueiden ja kaupunkiluonnon säilyttämiseksi. Viheralueita koskevia kiistoja koskevissa vastauksissa tuli yksi toisensa jälkeen esille asukkaiden kuuleminen ja heidän näkemysten huomioon ottaminen.
Lupauksia kuinka ehdokas itse aikoo toimia
Seuraavassa on poimintoja eri puolueiden/yhteislistojen (aakkosjärjestyksessä) ehdokkaiden lupauksista, kuinka he itse aikovat toimia viheralueiden ja kaupunkiluonnon säilyttämiseksi. Kaikkien kyselyyn vastanneiden ehdokkaiden lupaukset löytyvät tämän sivun lopusta.
‒ Seuraan tarkasti lähisaareni Vartiosaaren tilannetta ja toimin sen säilyttämiseksi ainutlaatuisena luonto – ja kulttuuriympäristönä.
(Laura Rontu, Asukkaiden Helsinki)
‒ Aion puolustaa luonnon monimuotoisuutta ja tehdä töitä kaupunkiviljelmien ja -niittyjen puolesta. Aion tuoda esille, miten tärkeä lähiluonto on meille jokaiselle. Aion edistää kuntalaisten esteetöntä pääsyä puistoihin, lähimetsiin ja luontokohteisiin.
(Sofia Lönnroth, Feministinen puolue)
‒ Aion aktiivisesti ja perustellusti tuoda esille kaupunkiluonnon merkitystä osana nykyaikaista ja urbaania kaupunkikulttuuria. Erityisesti aion panostaa kaupunkiluonnon merkitykseen kiinteänä osana kaupunkilaisille kuuluvia virkistymispalveluja, joista kunnan tulee vastata ja pitää hyvää huolta.
(Liisa Lotta Tarvainen-Li, Keskusta)
‒ Esitän päätöksiin ponsia ja vaikutan siten, että luontoalueiden koskemattomuutta suojellaan rakennushankkeiden aikana ja kaavoituksessa.
(Mirita Saxberg, Kokoomus)
‒ Aion vastustaa jokaikistä kaavoitussuunnitelmaa, joissa viheralueita joudutaan tuhoamaan rakentamisen tieltä.
(Mira Korhonen-Low, Perussuomalaiset)
‒ Ajan kaupunkisuunnittelua kaupunkilaisten ehdoilla, hiilineutraalia rakentamista, lähiluonnon ja sen monimuotoisuuden suojelua ja lasten oikeuksia.
(Kristian Wahlbeck, RKP)
‒ Yhteistyössä kansalaisliikkeiden ja eri puolueiden valtuutettujen kanssa olen mukana Keskuspuiston ja suojelussa sekä laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisessa.
(Thomas Wallgren, SDP)
‒ Toimin yhteistyössä luonnonsuojeluyhdistysten kanssa ja aktiivisten luonnonystävien tukena päätöksentekijänä, joka välittää luonnosta ja taistelee sen säilyttämisen sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnon olosuhteiden parantamisen puolesta.
(Henrik Nyholm, Vasemmistoliitto)
‒ Aion puolustaa puistojen ja viheralueiden määrärahoja ja vaatia niihin tarkistusta.
(Antti Möller, Vihreät)
‒ Aion pitää meteliä viheralueiden puolesta ja hyödyntää siihen mm. omia somekanaviani.
(Evelina Lorek, Ympäristöliike Helsinki)
Kaupungin toiminnan parantaminen kiistojen välttämiseksi
Seuraavassa joitain poimintoja ehdokkaiden vastauksista, jotta viheralueita koskevia kiistoja ei tarvitsisi ratkaista oikeudessa.
‒ Laajan kansallisen kaupunkipuiston perustaminen ja yleiskaavan toteuttamisohjelman rakentamistavoitteiden rajaaminen vähentäisivät konflikteja. Asukkaat pitää ottaa mukaan asemakaavojen valmisteluun jo ennen kuin mitään periaatelinjauksia ja alustavia tonttivarauksia on tehty. Asukkaille pitää myös antaa informaatio- ja suunnitteluresursseja selvittää ja esittää vaihtoehtoisia suunnitelmia.
(Yrjö Hakanen, Asukkaiden Helsinki)
‒ Päätöksenteon tulee olla avointa ja läpinäkyvää ja tiedottamisen avointa ja laajaa, jotta vaikuttamisen paikkoihin pääsee kiinni ajoissa. Kuntalaisten kuulemisella tulee myös olla aiempaa enemmän vaikutusta päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Tärkeää on luottamuksen palauttaminen ja yhteinen arvostava asenne lähiluontoamme kohtaan. Luottamusta lisätään vuorovaikutusta vahvistamalla ja kunnioittamalla kaupunkilaisten tunnesidettä lähiluontoaan kohtaan.
(Katju Aro, Feministinen puolue)
‒ Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua kaupungin ja alueen asukkaiden kanssa varhaisessa vaiheessa. Näen asian niin, että asukkaat ovat alueidensa parhaita asiantuntijoita, joten tätä asiantuntijuutta tulee hyödyntää. Tässä vuorovaikutuksen lisäämisessä tarvitaan useita konsteja alkaen avoimista yleisötilaisuuksista, joissa kerrotaan suunnitelmista, aktiivista tiedottamista alueen asukkaille eri menetelmin, alueen asukkaiden kuuntelemista ja heidän huoliensa/ajatusten kuuntelemisesta.
(Olli Rantakangas, Keskusta)
‒ Virkamiesvalmistelu on omavaltaista ja osallistaminen kosmeettista. Lautakuntiin ja valtuustoon tulee pitkälle valmisteltuja hankkeita, joita yhden tai yksittäisen valtuutetun on käytännössä mahdotonta enää vaikuttaa. Kuten Alppilan kallioiden farssin yhteydessä ”vuorovaikutus” alkoi kun maankäyttösopimukset oli tehty.
(Perttu Hillman, Kokoomus)
‒ Kaupunkiympäristön toimiala on nykyisin aivan liian päättävässä roolissa päätettäessä kaavoituksesta. On aika vaikeaa päästä vuoropuheluun aidosti, jos liian usein törmätään kaava-asioissa siihen, että kaupunkisuunnittelu tyrmää aiemman, lainvoimaisen kaavan keskustelematta tosiasiassa minkään tahon kanssa. Tämä puute on niin vakava, että tähän pitää lainsäätäjän puuttua, jotta edes yritetään saada kaavoittamiselle uusi laki, jossa kaupunkisuunnittelun toimivalta olisi kapeampi ja maanomistajien sekä asukkaiden mielipiteen painoarvo suurempi.
(Pia Kopra, Perussuomalaiset)
‒ Minun mielestä pitäisi ihan istuntokauden alussa käydä periaatekeskustelu rakentamisen periaatteista!
(Nils Torvalds, RKP)
‒ Päättäjien toiminnassa tulee aina huomioida vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Asukkaita tulisi osallistaa suunnittelun jo kaavoituksen alkuvaiheessa tiedottamalla ja kysymällä. Tiedotuksessa käytetty kieli tulee olla ymmärrettävää ja kommentoinnin tulee olla helppoa.
(Mimi Rantanen, SDP)
‒ Kaupunkilaisten lausuntojen tosiasiallista roolia kaavoitukseen pitää kehittää. Yksi ratkaisu voisi olla, että kaavoitusvaiheessa kaupunkilaiset eivät olisi vaan lausumassa, vaan myös tekisivät vaihtoehtokaavoja, jotka aina kuljetettaisiin läpi kaavaprosessin myös päättäjille. Eli idea on se, että kaupunkilaisten ääni tosiasiallisesti tulisi myös päätösvaiheen osaksi.
(Anu Suoranta, Vasemmistoliitto)
‒ Vuorovaikutusprosesseja tulee parantaa entisestään ja vuorovaikutusta lisätä etenkin alueiden suunnittelun ihan alkuvaiheessa. Mielestäni luonnonhoidon suunnitelmien tulisi myös tulla kaupunkiympäristölautakuntaan poliittiseen päätöksentekoon.
(Amanda Pasanen, Vihreät)
‒ Asukkaat pitää saada mukaan jo hankkeiden valmistelussa. Kaupungin tulee parantaa tiedostusta ja valtuutettujen tehtävä on huolehtia, että luontoarvot ym. on kunnolla kartoitettu ennen hankkeiden sallimista. Valtuutettuna jalkautuisin kaupunginosiin keskustelemaan hankkeista.
(Anna Arima, Ympäristöliike Helsinki)
Kaikkien kyselyyn vastanneiden ehdokkaiden vastaukset löytyvät tämän sivun lopusta.
Kyselyn taustaa
Nyt päättyvällä valtuustokaudella odotettiin kansallisen kaupunkipuiston perustamisen etenevän, Keskuspuistoon rakentamisen loppuvan, luontoa ja metsää hoidettavan ”hallitun hoitamattomuuden periaatteella”, luonnon monimuotoisuutta vaalittavan ja virkistysalueita mieluummin lisättävän kuin vähennettävän.
Näiden kysymysten edessä tulee olemaan myös nyt valittava Helsingin uusi kaupunginvaltuusto. Helpottaakseen niiden äänestäjien valintaa, joille nämä kysymykset ovat tärkeitä, Keskuspuistoryhmä pyysi kunnallisvaaliehdokkaita ottamaan kantaa kolmeen Keskuspuistoon liittyvään kysymykseen:
- Lupaatko toimia niin, että Helsingin Keskuspuistoon ei kaavoiteta lisää rakentamista?
- Pirkkolaan on rakenteilla uusi monitoimihalli, jolle on lisäksi osoitettu noin hehtaarin pysäköintialue Keskuspuiston metsään. Oletko valmis toimimaan niin, että Pirkkolan yksityisen monitoimihallin pysäköintipaikkoja ei sijoiteta Keskuspuiston metsään?
- Helsingissä selvitetään kansallisen kaupunkipuiston perustamista. Kannatatko sitä, että Keskuspuisto sisällytetään koko nykyisessä laajuudessaan osaksi kansallista kaupunkipuistoa?
Keskuspuistoryhmän kyselyssä kysyttiin lisäksi, miten ehdokas aikoo toimia viheralueiden ja kaupunkiluonnon säilyttämiseksi ja miten hän on valmis parantamaan kaupungin toimintaa, jotta kiistoja lähiluonnosta ei tarvitsisi ratkaista oikeusteitse vaan vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa.
Kaikki kyselyyn vastanneiden ehdokkaiden vastaukset ovat nähtävissä oheisista tiedostoista: