Metsäläntien lumenvastaanottopaikka- kaavamuistutus
Johdanto
Tämän muistutuksen jättävät Kaupunkiluontoliike ry, Paloheinä Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry sekä ryhmä Helsingin kaupungin asukkaita, jotka ovat Keskuspuistoryhmän aktiiveja. Muistutus koskee Helsingin kaupungin asemakaavaehdotusta AK12945 (Metsäläntien lumenvastaanottopaikka, Dnro HEL 2024-007398), joka oli nähtävillä 22.4.–22.5.2025.
Kaavamuutoshanke kohdistuu Helsingin Keskuspuiston keskiosassa sijaitsevan Maunulan ulkoilumajan viereiseen suureen, osin kenttämäiseen, osin metsäiseen ja osin puromaiseen alueeseen. Maunulan ulkoilumaja on suosittu lapsiperheiden ja kaiken ikäisten kaupunkilaisten tukikohta heidän ulkoillessaan Keskuspuiston metsissä. Majaa ja sen lähiympäristöä kenttineen kaupunki on vuosikymmenten ajan kutsunut kaupungin eteläisimmäksi perheliikuntakeskukseksi.
Suunnittelualue on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty VR- ja mtk-alueeksi (monitoimikentäksi). Asemakaavan VR-merkintä tarkoittaa retkeily- ja virkistysaluetta. Mtk-merkintä taas aluetta, jota tulee voimassa olevan asemakaavan määräysten mukaan pitää ”niittymäisenä, 1–2 kertaa kasvukaudessa niitettävänä alueen ja loppuosa tasaisena, matalana nurmipintana, joka soveltuu erilaisiin pallopeleihin ja muihin vastaaviin peleihin. Alueelle ei saa tuoda tai rakentaa varastoja tms. rakennuksia”.
Suunnittelualueella sijaitsee taimenpuro, Haagan puro sekä monia muita arvokkaita luontokohteita.
Vaatimus
Vaadimme, että asemakaavan muutoksesta eli lumenkaatopaikan rakentamisesta luovutaan kaikilta osin.
Vaadimme, että aluetta kehitetään jatkossa luonnon monimuotoisuutta ja hiilinieluja vahvistaen voimassa olevien kaavojen mukaisesti virkistys- ja ulkoilualueena pääpainon ollessa perheliikunnan tarpeisiin vastaamisessa.
Perustelut
Sisällytämme muistutukseemme oheisen, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevan mielipiteemme. Mielestämme mielipiteessämme esille nostamiamme asioita, ei ole otettu huomioon nyt esillä olevassa kaavaehdotuksessa.
Ristiriita voimassa olevan asemakaavan ja kaupungin strategian kanssa
Suunnitelmassa sivutetaan kevyesti se tosiasia, että nykyisessä voimassa olevassa Keskuspuiston keskiosan asemakaavassa alue on yksiselitteisesti ulkoilu-, retkeily ja viheraluetta. Myös Uudenmaan maakuntakaavassa alue on merkitty osana Keskuspuistoa merkittäväksi virkistys- ja luontoalueeksi. Yleiskaava 2016 valituksissa Helsingin hallinto-oikeus kumosi (2018) Hämeenlinnan väylän varrelta Keskuspuiston alueelle ja maakuntakaavan virkistysalueelle osoitetut uudet rakentamisalueet maakuntakaavan vastaisena. Hallinto-oikeuden mukaan yleiskaavan toteutuminen merkitsisi maakuntakaavassa osoitetun virkistysalueen laajaa supistumista. Korkein hallinto-oikeus piti tämän päätöksen voimassa. Lumenkaatopaikka on myös sellaista rakentamista, joka merkitsisi virkistysalueen supistumista ja Keskuspuiston kaventamista. Pidämme valitettavana, että kaupunki haluaa taas tällä kaavamuutosehdotuksella kokeilla kepillä jäätä ja mahdollisesti käynnistää uuden valitusprosessin.
Asemakaavaehdotus on kaupunkistrategian vastainen: strategian mukaan Keskuspuistoon ei enää rakenneta. Tämän strategian tulisi olla myös lumenkaatopaikkojen rakentamishankkeita ohjaava normi, joka jo itsessään pakottaisi etsimään lumenkaatopaikalle muun sijainnin kuin Keskuspuiston virkistysalue.
Kustannuslaskelma on alimitoitettu
Pidämme esitettyä kustannuslaskelmaa (n. 14 m €) alimitoitettuna. Suunnitelmasta selviää, että alue soveltuu huonosti rakentamiseen ja sen maansiirto- ja perustamiskustannukset maan stabiloinnin ja paaluttamisen osalta ovat korkeat. Lisäksi esitettyjen puhdistusmenetelmien mitoituksesta ja riittävyydestä eikä kustannuksista ole olemassa tarkempaa suunnitelmaa tai kustannusarvioita. Liikennejärjestelytkin tulevat olemaan esitettyä vaativammat.
Lumenkaatopaikan tarve ja sijainti on huonosti perusteltu
Kaavamuutosehdotusta perustellaan painokkaasti sillä, että yleiskaavasta 2002 ja 2016 on löydettävissä lause ” Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja laitteita ja liikenneväyliä.” Tätä ei kuitenkaan missään nimessä voi tulkita niin että 6,6 ha alueen ottaminen lumenkaatopaikaksi olisi luonteeltaan vain pieni tekninen muutos ja välttämätöntä yhdyskuntateknistä rakentamista tässä kohdin. Suunnitelmassa annetaan jokseenkin harhaanjohtavasti ymmärtää toisin, ikään kuin ko. lause tarjoaisi merkittävän oikeutuksen kaavamuutokselle. Kaavamuutosehdotuksessa ei ole tuotu esille mitään niin painavaa syytä, että uusi lumenkaatopaikka olisi tarpeen perustaa Keskuspuiston virkistysalueelle tai että se olisi ainoa sijoituspaikka ja vaihtoehto.
Kaupungin lumenhallintaohjelma tarjoaa sinänsä hyvän katsauksen tilanteeseen, mutta huonon kaupunkisuunnittelun ei pitäisi johtaa viheralueiden nakertamiseen. Olemme toistuvasti saaneet kuulla, miten Helsingin tiivistä rakentamista perustellaan sillä, että se säästää viheralueita jossain muualla(?). Tässä tapauksessa on ilmiselvää, että jopa uusia asuinalueita rakennettaessa ne suunnitellaan niin tiiviiksi, ettei lumen varastoimiselle ja käsittelylle paikan päällä jää tilaa. Ympäristöministeriön selvityksessä on ilmaistu tämä näin: “Muista keinoista tärkeimpänä voidaan pitää sitä, että asuinalueiden kaavoitus ja katujen suunnittelu on tehty niin, että lumelle jää tilaa, eikä sitä tarvitse kuljettaa kohteesta muualle. Lähiläjitys säästää aikaa ja rahaa, ja vähentää kuljetustarvetta ja kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Melua aiheutuu vähemmän ja ympäristövaikutukset sekä asukkaiden häiriö voidaan minimoida. Haastatteluissa useat kaupunkien edustajat mainitsivat tämän vaihtoehdon otettavan huomioon etenkin katujen suunnittelussa ja uusia asuinalueita rakennettaessa.” Mielestämme esim. Malmin, Patolan, Viikin, Kalasataman, Jätkäsaaren, Pitäjänmäen jne. uusien asuinalueiden liian tiivis rakentaminen on virhe ja noilta alueilta pitäisi itsessään löytää lumelle paikkoja.
Kaavaselostuksen mukaan Helsingissä on yhdeksän virallista lumenvastaanottopaikkaa, joista viisi poistetaan lähivuosina. Kaavaesityksessä ei ole selvitystä mahdollisuuksista säilyttää muilla alueilla jo olevia lumenkaatopaikkoja tai perustaa uusia maavastaanoton tai lähivarastoinnin paikkoja muualle. Esityksestä puuttuu myös selvitys siitä, miten kaupunki voi omassa toiminnassaan kehittää uusia innovatiivisia lumen markkinoita. Näin ollen kaupunki aiheuttaa itse toimillaan tarpeen perustaa uusia lumenkaatopaikkoja. Esitämme, että nyt maalla sijaitsevia lumenkaatopaikkoja ei poisteta vaan selvitetään mahdollisuudet muuttaa näiden alueiden kaavoja Malmilla, Patolassa, Viikissä jne. ja samalla varaudutaan muillakin uusilla alueilla lumen lähivarastointiin.
Ehdotus Keskuspuiston viheralueen valitsemiseksi uuden lumivuoren ja roskakasan sijainniksi on vanhanaikaista ja asukkaista piittaamatonta suunnittelua ja on vastoin kaupungin monien muiden tavoiteohjelmien tavoitteita. On tulkinnanvaraista mikä seikka on aiheuttanut muiden vaihtoehtojen hylkäämisen? Kustannukset? Helppous? Liikenneyhteydet? Asuntorakentaminen? Helsingin ilmakuvaa tarkastelemalla löytyy muitakin vaihtoehtoja kuten vanhoja kaatopaikkoja, teollisuusalueita, jätevedenpuhdistamoja, Staran varikoita ja varastokenttiä jne. Näiden vaihtoehtojen etsintä ja esilletuominen ei kuitenkaan ole asukkaiden tehtävä vaan virkamiesten Suunnitelmasta puuttuu vertailutaulukko muista nyt harkituista vaihtoehdoista. Nyt suunnitelma esitetään ilman vaihtoehtoja ikään kuin ainoana vaihtoehtona. Aivan yhtä hyvin voidaan muuttaa jotakin asuntorakentamisen asemakaavaa kuin virkistysalueen asemakaavaa – vaihtoehtoja on.
Lumenkäsittely on teknisessä murroksessa – lumenkaatopaikka saattaa olla tarpeeton kohta
Esitämme, että tämä asemakaavamuutos hylätään myös siksi että lumenkäsittely on teknisessä murrosvaiheessa. Helsinkikin on mukana pääkaupunkiseudun hankkeessa, jossa Vantaan Energia on perustamassa isoa lumensulattamoa. Pienimuotoisempaa lumensulattamista voidaan tehdä paikallisissa konteissa sekä maalla että merellä kuten Toronton, Oslon ja Tukholman esimerkit osoittavat. Sulattamiseen voidaan jatkossa käyttää hukkalämpöä, merivettä ja muita uusituvia energianlähteitä.
Kaavamuutos on vastoin kaupungin luonnonsuojelualueohjelman tavoitteita ja ympäristövaikutusten selvitys on tekemättä
Juuri hyväksytyssä kaupungin luonnonsuojelualueohjelmassa on esitetty herkän taimenpuron eli Haaganpuron uoman ja rantojen suojelutarve. Kaavasuunnitelmassa ei ole uskottavasti selvitetty lumenkaatopaikan sulamisvesien määrän ja laadun vaikutuksia taimenpuron ekologiaan ja taimenten elinmahdollisuuksiin ja kutupaikkoihin. Edellytämme ennen hankkeen hyväksymistä kunnollista ympäristövaikutusten selvitystä, jossa otetaan Haaganpuron kokonaisuus huomioon. Jo nyt mm. Maununnevan suurelta osin käsittelemättömät sulamisvedet huonontavat Haaganpuron vesistön tilaa.
Ilman kattavaa ympäristöselvitystä kaavamuutoksen hyväksyminen olisi vastuutonta.
Taimenpuro vaarassa
Kaavaselostuksessa esitetään, että lumen sulamisvedet puhdistetaan suodatusjärjestelmällä ja johdetaan purkuojaan Haaganpuroon., jossa “Haaganpuron taimenten osalta kesän aikana viileä vesi parantaa niiden elinolosuhteita”. Tällainen virheellinen väittämä antaa aiheen olettaa, ettei suunnittelussa ole kysytty taimenpurojen kunnostamisen asiantuntijoiden kantaa tai ymmärretty taimenen elintapoja ja elinympäristöjen vaatimuksia.
Lumenkaatopaikan haittoja arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon, että kun lumet sulavat keväällä, niin keväällä vesi ei ole puroissa liian lämmintä. Sen sijaan lumeen sekoittuneet epäpuhtaudet lähtevät liikkeelle sulamisvesien mukana, eikä missään ole tietääksemme toiminnassa lumenkaatopaikkaa, jossa kaikki tai edes enin osa sulamisvesien epäpuhtauksista onnistuttaisiin puhdistamaan.
Puroissa on kudettuja meritaimenen kutupesiä, joista pienpoikaset kuoriutuvat ja nousevat soran seasta. Niiden ensivaihe on herkintä aikaa heti kuoriutumisen jälkeen. Taimen kuoriutuu lämpötilasta riippuen toukokuussa ja erityisen kylminä keväinä viimeistään kesäkuun alkuun mennessä. Kuoriutuneet poikaset asettuvat puron rauhallisiin osiin ja hakevat suojaa hyvin matalilta alueilta läheltä pesäaluetta, eivätkä pysty pakenemaan puroveteen mahdollisesti liuenneita vieraita aineita minnekään. Lumenkaatopaikka muodostaa todellisen uhkan keväisin kuoriutuville meritaimenen poikasille.
Suunnitelmassa ei ole esitetty realistisia laskelmia erilaisten haitta-aineiden määrästä lumessa eikä siten siihen piirrettyjen erilaisten suodatus, laskeutus, puhdistus yms. altaiden todellisesta kapasiteetista ja laajuudesta. Suunnitelman lähtötiedot ovat puutteelliset eikä se käsittele lumen mukana kulkeutuvien haitta-aineiden (esim. tiesuola, raskasmetallit, öljyjäämät, mikromuovit, ravinteet) määrää tai vaikutuksia. Kaatopaikan perustaminen vaatisi laajaa maamassojen poistoa (2–3 metrin syvyydeltä) pohja-alueen paalutusta (koska savea). Rakennusvaihe olisi erityisen haitallista purolle, koska silloin puroon voi joutua runsaasti kiintoainetta. Esityksessä esitetään, että uusi kenttä olisi asfaltoitu. Suhtaudumme tähän ratkaisuun epäillen, sillä juuri aurauksesta irtoavat bitumipalaset ym. on iso ongelma. Samoin asfalttipinta on ilmeisesti haastava ja herkkä rikkoutumaan, kun vesi vuoroin jäätyy ja sulaa sen pinnalle. Noin 20 m korkea lumikasa on hyvin painava ja vaatii siksi tähän huonosti rakentamiseen soveltuvaan maaperään kalliit perustamiskustannukset.
Osa Maunulan luontopolusta jää rakentamisen alle
Kaavaselostuksessa ei mainita lainkaan Maunulan luontopolkua, joka kulkee suoraan suunnittelualueen läpi. Luontopolku on suunniteltu yhdessä asukkaiden kanssa ja se on ollut hyvin suosittu viimeiset 10 vuotta. Sillä on luonto- ja ympäristökasvatuksellinen merkitys. Sen huomioimatta jättäminen osoittaa puutteellista vuorovaikutusta ja riittämätöntä arviointia suunnitelman vaikutuksista luontokokemukseen ja opetuskäyttöön.
Hankkeella ei ole asukkaiden tukea
Vuorovaikutussuunnitelman raportti kertoo jo kantaa ottaneiden asukkaiden ja yhteisöjen vastustuksesta lumenkaatopaikkasuunnitelmaan. Asukkaiden toimesta käynnistetty nimien keruu on jo nyt (14.5.2025) tuottanut yli 1500 allekirjoitusta.
Alueen kehittämistarpeet
Esitämme, että aluetta todellakin kehitetään voimassa olevan kaavan mukaisesti virkistyskäytön-, luonnon monimuotoisuuden – ja perheliikunnan tarpeisiin. Vielä vuonna 2014 kun Keskuspuisto täytti 100 v. ja alueen halki vedettiin Maunulan luontopolku, oli alueelle muodostumassa hyvä vauhtia monimuotoinen ruderaattialue ja sitä käyttivät koiraharrastajat sekä läheinen Helsingin latu esim. muumihiihtokouluihin. Luvattoman väliaikaisen lumenkaatopaikan jäljiltä alueen luontoarvot heikkenivät kentän osalta roskan ja irtosoran vallattua se. Paikoilleen jätetyt puomit ovat myös jättäneet käyttäjille sen virheellisen käsityksen, ettei alueella saa oleskella.
Keskuspuiston käyttöpaine on jo nyt iso ja aivan tämän alueen lähelle tullaan asuttamaan tuhansia uusia asukaita Postipuistoon ja Keski-Pasilaan sekä Mäkelänkadun bulevardikaupungin (Tuusulan väylän kaupunkibulevardi) rakentuessa. Kasvava väestö tarvitsee lisää ei suinkaan vähemmän virkistysalueita. Postipuisto ja Keski-Pasila on rakennettu hyvin tiiviiksi ja annettu asukkaiden ymmärtää, että lähivirkistysalueiden puutetta korvaa vieressä oleva Keskuspuisto, jota ei tulla enää nakertamaan. Lumenvastaanottopaikan suunnitelmassa ei ole juuri huomioitu, että vastaanottopaikalla olisi virkistyskäyttöä heikentävä vaikutus. Korkea (n 20 m) hiekkainen ja roskainen vuori työkoneineen vähentää kovasti metsän tuntua alueella. Lisäksi lumenkaatopaikasta kantautuu melua. Auratussa lumessa on usein myös erilaisia ruokajätteitä, joten alueelle voi pesiytyä rottia, ja lumikasasta voi myös levitä pahaa hajua.
Lumenkaatopaikan sijasta aluetta tulee kehittää asukkaiden ja yhteisöjen kanssa yhteistyöllä osana Keskuspuistoa. Luontoa voidaan ennallistaa, osa alueesta voidaan muotoilla lasten liikunnan tarpeisiin (esim. hiihto, pulkkailu, pyöräily), osoittaa koiraharrastajille harjoittelualue, ennallistaa puroa ja sen sivuhaaroja jne.
Voimassa olevassa asemakaavassa alue on määritelty ulkoilu- ja perheliikuntapaikaksi. Kaavaselostuksessa ei esitetä lainkaan vaihtoehtoa tai korvaavaa aluetta tällaiselle toiminnalle. Alueen muutos lumenvastaanottopaikaksi vie ympärivuotisen liikuntamahdollisuuden pois useilta lähialueen asukkailta, erityisesti lapsiperheiltä.
Aiheutuvia liikenneongelmia aliarvioidaan ehdotuksessa
Metsäläntie on jo ja siitä on tulossa vielä vilkkaammin liikennöity tie, kun Postipuisto ja Keski-Pasila rakentuvat valmiiksi. Lisäksi Yleiskaavassa 2016 on hahmoteltu Käpylän asemanseudun täydellinen muutos ja Tuusulantien muuttaminen kaupunkibulevardiksi. Käytännössä talvinen rekkaliikenne tukkii Metsäläntien yksitasoisella risteyksellä, johon kääntymistä täytyy jonottaa Hämeenlinnantien suunnasta poikki liikenteen. Katsomme, ettei suunnitelmassa ole otettu riittävästi huomioon liikennemäärien kasvua, liikenneturvallisuutta sekä tarvittavia kevyenliikenteen ratkaisuja.
Esitys
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella katsomme, että ehdotettua asemakaavamuutosta ei pidä tehdä ja hyväksyä. Mikäli prosessia jatketaan, tulee tehdä kunnollinen ympäristövaikutusten arviointi, liikenneselvitys, vaihtoisten sijoituspaikkojen vertailu sekä esittää korvaava ratkaisu nykyisen kaavan mukaiselle käytölle eli perheliikuntakeskukselle.
19.5.2025
Susanna Pitkänen
Keskuspuistoryhmän aktiivi, Maunulan, Maunulan luontopolun asukasedustaja
Mina Laamo, Keskuspuistoryhmän aktiivi, Postipuisto
Viveka Backström, Keskuspuistoryhmän aktiivi, Metsälä
Manki Peurukangas, Kaupunkiluontoliike ry, puheenjohtaja
Veli-Pekka Kantanen, Paloheinä Torpparinmäen kaupunginosayhdistys ry., puheenjohtaja
Ei lumenkaatopaikkaa Keskuspuistoon! Alue tulee säilyttää luonnolle, liikunnalle ja lapsille! Allekirjoita adressi !
